Paris Hiltonin ja Nicole Richien seikkailut

Mä huomasin tänään, että mä oikeesti olen todellakin huippumalli! Mä osaan poseerata eri asennoissa todella hyvin. Määpä laitan tähän mun parhaat otokset:

Tästä se alko:

Kolmella jalalla koreasti

Vähän groovea

Vähän discoa

Ja vähän valssia

Mää oon niin pätevä

Kasvis ei tietenkään arvosta mun poseeraustaitoja. Mitä sekään koskaan ikinä kuunaan arvostais. Mä lähen vetään täältä, kun mä en enää jaksa sitä :p Mä hankin oman kodin! Nih!

Varmasti jo ootte pelänneet, että nyt meistä on tehty tommoset kassit. Mutta ei sentään -lällällää. Me ollaan niin ihquja, että me saadaan olla aika pöllöjä, että meille vois suuttua.

Tossa me ollaan mummin sylissä. me purtiin sitä vähän. No hei okei -me purtiin sitä aika paljon. Mutta mummi tykkäs siitä Ja kun me sitten kiroiltiin, niin mummi oli ihan rakastunu meihin. Vähän himmeetä meistä, että kun on oikein ilkiö niin mummi taputtaa käsiään. Ei se haittaa -pääasia että meillä on kivaa

Me ollaan vähän tutustuttu maailmaan enempi. Huoattiin, että meillä on kaimat. Semmoset kai wanna-be-us -kaimat tai jotkut. Niillä on ihan samat nimet. Niitten isätkin on kauheen eteviä ja kuuluisia kuten meinkin iskä. Äitit niillä on jotenkin vaatimattomammat -niinku meinkin mutsi. No onhan mutsi niinku kaunis ja varmasti myöskin mukava, mutta ei se hirveen suurta oo saavuttanu. Vielä. Tai niin se ainaskin itte sanoo.
Mä vaan meinasin, että kun niillä wannabeus:seilla on koirat lemmikkinä, niin me voitais kanssa ottaa semmoset lemmikit. Me aateltiin ottaa ihmiset sitten sillai niinku tasottamaan juttuja. Nicolea kävi kattomassa yks mies ja yks nainen. Se ei oikein osannu valita, että kumman se ottais, niin se ottaa molemmat! Mää kyllä sanon, että aika viksu veto. Mä otan kanssa niinku yhden molempia laatuja -semmosen miehen ja sitten kanssa naisen. Mä oon vähän miettiny, että mä voisin nimittäin muuttaa jonnekin muualle, kun mä en oikein viihdy täällä pk-seudulla. Katotaan nyt kuin kämpän kanssa käy Nicole meinaa jäädä tähän ihan lähelle. Mä ajattelin jotain Lahden seutua tai sielläpäin. Ei tarviis niin tota Nicolea kattoa. Ihan suoraan sanottuna mä alan kyllästyä sen draamaan. Se on niin kauheen kovaääninen ja sitten sille on kaikki asiat niinku sillai elämää tai kuolemaa. Ja aina silloin kun mä haluaisin koisii.

Mää laitan tähän pari kuvaa meistä. Kohta laitan pari uudenlaista kuvaakin…

Oottehan muuten nähneet mein mallikuvat noilla omilla sivuilla?

-paris-

Katsokaa tytöt tuota linkkiä ja miettikää sitä ulkohuussijuttua… http://www.jamespiatt.com/08tinkerbellblack1.html

Nimimerkillä p**kanmetsästäjä kasvis

Toi kasvis sai tänään jonniinmoisen hepulin. Ihan tosta vaan. Sillä meni kai jokin palkokasvi nenukkiin, kun se huomas, että meidän luola on saanut uuden käyttötarkoituksen. Se kai meinas, että me koisitaan siellä. Me ollaan tehty siitä ulkohuussi. Vähän niinku semmonen extremejuttu meille. Meistä se oli niinku tosi hauskaa. Ja se oli viel hauskempaa, kun toi kasvis ryömi lattialla, että se sai putsattua sen :)) Ja kohta me kakitaan sinne lisää :))

-Nicole hihitellen-

Mä oon yrittäny tota Nicolea hätistää kirjoittamaan jotain, mutta se ei oo ehtiny. Sillä on aina ihan hirvee kiirus -niin kiire ettei se ehdi tehdä mitään

Sen kiireet liittyy tähän mein muuttoon. Me ollaan siis muutettu jonkinlaiseen kartanoon tai johonki semmoseen suureen kuitenkin. Me ei kyll tavallaan olla muutettu mihinkään, mutta meille on vähän niinku avattu uus ovi tai jotain. En mä oikein käsitä mitä tapahtu, mutta tilaa tuli äkkiä mooooooooonta kertaa enemmän kuin ennen. Me aina Nicolen kanssa kurkittiinkin, että milloin päästään pois mein boksista. Tai niin joo… Nicole katteli enempi. En mä aina jaksanu. Se kun on tommonen willi.

Noh meillä on täällä kartanossa ihan ensin toi tärkein eli semmonen ruokailuhuone. Siellä me nautitaan päivälliset ja lounaat ja iltapalatkin. Vähän joskus joutuu jotain huikopalaakin ottamaan ;))

Tässä mä sitten istun mein porealtaan vierellä. Sitä allasta ei näy tässä kuvassa, mutta se jää tohon oikeelle. Siellä on yleensä aika viileetä vettä eikä me siinä kauaa viihdytä. Itseasiassa me vaankastellaan vähän jalkoja siinä. Sais toi kasvis vähän satsata siihen lämpöön. “Ei se ole poreamme, kun se_on_vesikuppi!”, huutaa toi kasvis. Kuka nyt vettä juo? Eikä meillä oo mitään kasveja, mitä voitais sillä kastella. Noh ehkä toi tajuaa mitä me tarvitaan.

Sitten meillä ontoi vanha sänky. Kasvis pesi sen ja se jotenkin kutistu niin että me ei meinata mahtua siihen enää. Oikein kun asetutaan, niin just ja just mahutaan. Toi Nicole on niin läski.

Me ollaan tuolla leikitty myös tyynysotaa. Paitsi, että meillä ei oo tyynyjä. Se olis niin paljon mukavampaa tyynyjen kaa -juu nou?

Välillä tonne kartanoon ilmestyy semmosia lihaisia putkia. Niistä kun haukkaa, niin lähtee mukava ääni kanssa. Joskus niitten vieressä on tommonen 5-piikkinen rapsutuslaite. Sitten ne putket häviää ihan oudosti.

Meillä on myöskin oma leikkipuisto-eläinpuisto kombinaatio. Tässä on mein leikkipuistosta kuva:

Ja tässä toi pirun touhupeppu puistoilee:

Meillä on myös maanpäällinen luola. Se on semmonen kauheen iso ja se luolansuukin on kauheen iso. Me mahutaan hyvin sinne piilosille. Siinä on semmoset mukavat tiirailureiät niin me päästään tutkimaan ja kattomaan noita isoja lajitovereita. Ne on jotain mutsin kamuja. Mä oom jotenkin miettiny, että asuuks mutsi jossain kommuunissa tai semmosessa. Josko se on joku hippi tai semmonen. En mä tiiä. Ei sillä ainakaan semmosta hippitukka oo. Mun pitää varmaan kysyä siltä, kun se seuraavan kerran tulee taas käymään. Tai siis tulee silloin, kun me en nuku. Ai toi kasvis tahtoo selvittää, että se on semmonen lentoboksi eikä mikään luola. Mitä sekin tietää?

Sitten meillä on semmonen keltanen liaani. Se ei oo kauheen kestävä eikä toi kasvis tykkää että me roikutaan siinä. Mutta me tykätään kyllä No joo paljastetaan,e ttä se on vessapaprua. Sitä pitäis kuulemma käyttää kakkoshädän jälkeen. Mutta ei me käytetä. kasvis korjatkoon jätökset, jos tahtoo.

Mitäköhän muuta meillä vielä on? Mää en aina kaikkea muista, kun nyt on ollu niin paljon uutta. Niin joo! Nicolella on myös uusi harrastus. Se harrastaa semmosta seinäkiipeilyä. Semmosta jossa se kiipee ihan suoraa seinää pitkin ja sitten tulee jonnekin huipulle. En mä tiiä, kun mä en kiipee. Siellä ylhäällä on jotain kivoja liaaneja, joista saa kivasti kiinni ja voi roikkua. Kun niissä roikkuu ihan täysillä, niin siitä vuoresta kuuluu jotain tuskasta ääntä. Määkin ihmettelen usein sitä ääntä. ” Nicole roikkuu mun hiuksissa!”, huutaa toi kasvis tuolla. Se ääni tulee ilmeisesti sitten tosta kasviksesta. Vat ever. Ei paljoa kiinnosta :p

Nicole sai kiinni paparazzin! Me saatiin otettua siltä filmirulla ja tässä todiste nappaamisesta. Vei tu kou Nicole!

Joo mää lähden nyt kattomaan onko meillä iltapalasta vaiko ei. Mua huikoo kyllä.

-paris-

Mä sanon, että mun viimenen viikko on ollut yhtä painajaista. Meitä ei ole ikuna viel kohdeltu näin kun nyt on saanut tottua.
Niin ekaks ihan, että kyllä me hyvin voidaan -olosuhteisiin nähden. Ei niinkään kasviksen ansiosta, vaan mamma on pitänyt meidät kunnossa.

Tässä todiste, että kunnossa ollaan

Mistäs aloittaisin? Toi hullu kasvis on tarjonnu meille reilun viikon jotain litkua, johon on upotettu raakaa lihaa. Me ollaan Parisin kanssa pistetty tosi hyvin vastaan. Me meinattiin, että ei me tommosta moskaa syödä. Mutta sitten yks päivä mä ihan huvikseni maistoin sitä ja arvatkaa mitä? Se olikin aika hyvää. Me päätettiin syödä sitä kerran päivässä.

Salakavalan kasviksen seuraava askel oli antaa sitä kahdesti päivässä. Me kyllä kieltäydyttiin -mutta vain hetkeks. Me mietittiin, vaikka ravintolan taso ei oo kummonen, niin kyllä me molemmat lämpimät ateriat syödään silti. Ja huomaatteko -enemmän ruokaa ja heti on parempi mieli. Kasviksella kanssa

Seuraavana meillä olikin sitten sunnuntaina semmonen mainoskuvajuttu. Varmaan johonkin lehteen menee ne tai johonkin. Me oltais toivottu tasokkaampi kuvaaja (oli kasvis), mutta ei me saatu. Me ei sitten poseerattu kunnolla -ihan vaan kostoksi.

Munkin piti kostaa, mutta… Mä oon vaan niin perhanan hyvännäköinen, että ei musta saa huonoja kuvia. Kattokaa vaikka omin silmin:

Joo ei vaan voi mitään. Se on kiva kattoa kauneutta, kun sitä näkee

Toi kasvis laittaa meiän omille sivuille molemmille noi “studiokuvat”

Mä palaan piakkoin asiaan. Nyt mä meen leikkimään Parisin kanssa. Se on nykyään ihan kiva tyyppi. Vaikka hidas. Äärettömän hidas.

-nicole

Vaikka aikamoisia misuja ollaankin, niin ei meitä tarvi halventaa näin. Tänään tuo kasvis laittoi meille velliä lautaselle. Samalla lailla kun kissoille laitetaan Mä en lakkaa hämmästelemästä, mihin kaikkeen toi kykenee! Oikeesti.

Paris ootti tänkin asian paremmin kuin mä. Mä vaan olen tällainen draamakuningatar. Se jopa maistoi sitä litkua

Me tultiin kuitenkin siihen tulokseen, että toi litku on
a) huonompaa kuin baarista
b) litkua
c) kissanruokaa
Siksi me päädyttiin aitoon hanatuotteseen ja jatketaan tällä linjalla kasviksen ponnisteluista huolimatta.

-Nicole -tällä kertaa sopuisana

PS. Kyllä mä vähän valitin aiemmin ja meinasin karata …. ;))

Mitäköhän sitä tekis?

Ei mua mikään ihmeemmin innosta. Jos kävis vähän jaloittelemassa.

Eiköhän tää jo riitä? Mä taidan mennä takas punkkaan

Vai menisinkö mä? Josko mä söisin välillä?

Älä sä tuu tähän kun tää on mun paikka. Perkulan isosisko -vaikka onkin pienempi *kjäh kjäh* - yrittää tulla mun punkkaan.

Ei maar kyll me mennään syömään kuitenkin

-paris-

Nyt heti. Mä kävin jo aamulla ton lootan ulkopuolella (=ulkomailla) ja mä tahdon sinne nyt heti takas. Mä_tahdon!

Mä otin ittestäni tänään kuvan:

Mä laitan tän jollekin deittipalstalle ja alan deittaileen. Mä oon aika vetävännäköinen mimmi.

Mulla on täällä tylsää. Paris ei leiki mun kaa, kasvumamma yrittää myrkyttää meidät (lue eilinen kirjoitus) ja ei oo mitään tekemistä. Kaikki lelut on liian isoja ja jotain joululeluja. Pitäis varmaan laittaa toi kasvattajanretale Ikean hankkimaan meille kunnon välineet.

-Nicole

Tänään toi kasvismamma tuli naama loistaen meidän kotiin. “No niin tyttöset (me ollaan muuten neitejä -toim.huom.) täältä tulee ensin alkupaloiksi tällaista keltaista tahnaa ja sitten saatte nauttia tartar-pihveistä”, se pälätti tullessaan. Se aina pälättää meille ja se on hei oikeesti aika rasittavaa. No sitten se puristi jostain tuubista meille sitä keltaista tahnaa ja irvi vielä: ” Teille menee tätä ihan kauheesti, kun ootte niin läskejä.” Niin joo ja kattois vaan peiliin! Perkula. Mä oon vaan hyvin muodokas. Pallonmuotoinen muodokas. Arvatkaa mitä se tunki meidän suuhun? MATOLÄÄKETTÄ! Siis MATOLÄÄKETTÄ. Mä huusin suoraan sille, että me mitään jaskaa syödä. Syljin kaiken pois. Ihan kaiken. Ja mitä toi hirmu eläinrääkkääjä tekee? Laittaa sen syletyn takas ja liimaa sen mun nieluun kiinni. Jukra mä sain slaagin. Eikö kukaan kuule mitä tässä talossa tapahtuu? Mä kuolen *heittäytyy dramaattisesti kanveesiin tassu otsalla* Se teki Parisille aivan samoin. Mä_olen_järkyttynyt.

Mutta pahempaa oli tulossa. Toi valehteli meille. “Tässä tulee paljon parempaa. Tätä tartar-pihviä (se osoittautui raa´aksi jauhelihaksi -toim.huom. ) ja tämä maistuu paremmalle kuin äskeinen”, se sirkutteli meille. Sitä se tunki ensin Parisin suuhun. Paris on aina niin kohtelias, että se anto sen moskan olla suussaan. Siitä innostuneena toi laitto samaa jaskaa mun suuhun. Nyt käytän rumaa sanaa: **tun pahaa! Mä sylkäsin sen heti pois. Pariskin oli sylkeny sen tässä vaiheessa. ” No mutta tytöt -ei pelkällä juomalla elä. Teidän täytyy syödä kiinteää ruokaa. Pysyis nuo grammatkin kurissa ;)”, toi **tun idiootti puheli. Mä_en_edelleenkään_ole_LIHAVA! Ja mä_en_todellakaan tuu syömään tota moskaa. En ikinä!

Mamma tuli pelastamaan meidät. Se suostu syömään ton moskan. Se on niin kiltti ja ihqu äitee, ettei paremmasta tietoakaan. Me mentiin sitten siihen baaritiskille.
Kyllä nestemäinen ravinto on niin paljon parempaa kuin joku tommonen moska.

Nyt mä meen nukkumaan. Mua niin sairaasti väsytti tämmönen tappeleminen. Paris kävi tietty heti nukkumaan, kun sillä ei oo oikein luonnetta. Se vaan nukkuu ja syö ja nukkuu taas. Tai ehkä se ei vaan oo niin temperamenttinen kuin mä.

Paska aamupäivä meillä siis. Toivottavasti ilta tois jotain kivaa. Menis toi kasvistäti vaikka jonnekin ulkoileen moneks tunniksi, että me saatais olla rauhassa koko ilta.

-tosi ärsyyntynyt Nicole-